Eduskuntavaalit 2019

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE käynnistää sosiaalisen median #TASAARVOVAALIT-kampanjan 4.2.2019. Kampanjassa haastetaan eduskuntavaaleihin osallistuvat puolueet aktiiviseen tasa-arvon edistämiseen sekä tarjotaan ehdokkaille ja äänestäjille eduskunnan päätöksentekoon liittyvää sukupuolten tasa-arvoa koskevaa tietoa.

Nyt on #TASAARVOVAALIEN aika!

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista on jäänyt kaikissa eduskuntavaaleissa miehiä vähäisemmäksi. Osuus on pysynyt koko 2000-luvun ajan noin 40 prosentissa. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan #TASAARVOVAALIT-kampanjan tavoitteena on, että vuoden 2019 vaaleissa valittavassa eduskunnassa on 100 nais- ja 100 mieskansanedustajaa. Tasapuolinen sukupuolijakauma edesauttaa sitä, että kansalaisten tasa-arvoinen edustus toteutuu poliittisessa päätöksenteossa. Vaalitulokseen vaikuttavat puolueiden ehdokasasettelu sekä äänestyskäyttäytyminen.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa naisehdokkaita oli 39 prosenttia ja miesehdokkaita 61 prosenttia. Valituksi tulleista kansanedustajista naisia oli 42 ja miehiä 58 prosenttia. Eduskuntavaalitutkimuksen mukaan naiset äänestävät melko tasapuolisesti nais- ja miesehdokkaita, kun taas miesten selvä enemmistö äänestää omaa sukupuoltaan olevaa ehdokasta. Naisten osuus valituista kansanedustajista vaihtelee alueellisesti. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa naisia valittiin puolet tai enemmän Lapin, Varsinais-Suomen, Oulun, Satakunnan ja Savo-Karjalan vaalipiireissä. Muualla maassa naisten osuus jäi 30-43 prosentin välille.

TANEn vaalikampanja perustuu hallitusohjelmatavoitteisiin, jotka parlamentaarinen tasa-arvoasiain neuvottelukunta on laatinut hallituskaudelle 2019-2023. TANE pitää tärkeänä, että tulevalla hallituskaudella tehdään vaikuttavaa tasa-arvopolitiikkaa ja edistetään päätöksentekoon, perhe-elämään, koulutukseen, työelämään sekä väkivaltaan ja itsemääräämisoikeuteen liittyviä tasa-arvokysymyksiä.

Lisää vaalien ehdokasasettelusta: Vaalien ehdokasasettelu

Lisää vaalikampanjan teemoista: #TASAARVOVAALIT -kampanjan teemat

Visualisointi: Elina Marttila

 

Ehdokasasettelu eduskuntavaaleissa 2015

Eduskuntavaaleihin 2015 asetettiin yhteensä 2 146 ehdokasta, joista 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Eduskuntavaaleihin osallistuu 15 rekisteröityä puoluetta. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa vaaleissa miesten osuutta alhaisemmaksi. Kuitenkin naisten äänestysaktiivisuus on ylittänyt miesten aktiivisuuden ensi kertaa jo vuoden 1984 vaaleissa ja pysynyt sen jälkeen miesten äänestysaktiivisuutta korkeampana. Eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista ja valituista kansanedustajista on koko 2000-luvun ajan ollut noin 40 prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa 43 % kansanedustajiksi valituista oli naisia ja 57 % miehiä. (Tilastokeskus).

Puolueilla on ratkaiseva asema vaalien ehdokasasettelussa. Ehdokasasettelua ei ole säännelty sukupuolikiintiöillä, mutta tasa-arvoinen ehdokasasettelu vaikuttaa valituksi tulleiden sukupuolijakaumaan. Puolueet voivat vapaaehtoisesti kiinnittää huomiota ehdokasasettelussaan esimerkiksi 40 prosentin kiintiöperiaatteeseen.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) selvitti puolueiden ehdokasasettelun tavoitteita kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen puoluesihteereille lähetetyssä kyselyssä. Kyselyyn vastasivat Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP), Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Perussuomalaiset jätti vastaamatta.

Kaikilla TANE:n kyselyyn vastanneella seitsemällä puolueella oli tavoitteena saada tasapuolinen sukupuolijakauma ehdokaslistalleen. Puolueista Vihreä liitto raportoi käyttäneensä 40 prosentin periaatetta. Puolue sai runsaasti naisehdokkaita ja joutui kiinnittämään huomiota miesten osuuteen. Suurin naisenemmistö vallitsi 31 - 40 -vuotiaiden ehdokkaiden joukossa.

Suomen Keskustassa puolestaan naisten saaminen ehdokkaaksi oli vaikeampaa ja vaihteli alueittain. Ikä ja kokemus painoivat eniten halukkuudessa ryhtyä ehdokkaaksi. Puoluehallitus seurasi listojen kehittymistä.

Vastaavasti RKP raportoi puoluehallituksen seuranneen tasa-arvon toteutumista ehdokasasetteluprosessin ajan, mutta eroja sukupuolten välillä ehdokkaaksi asettumisessa ei havaittu. Suomen Kristillisdemokraattien ehdokkaiden keskuudessa ei myöskään havaittu ongelmia saada jompaakumpaa sukupuolta. Puolue ei raportoinut keinoista sukupuolten tasaisen jakauman aikaansaamiseksi ehdokaslistoilla.

Kansallinen Kokoomus raportoi ehdokaslistojen rakentuvan kokonaisuutena pitkän ajan kuluessa. Tasa-arvo ja kattavuus kulkevat johtolankana ehdokasasettelussa. Vasemmistoliitto ja SDP raportoivat puolueiden naisjärjestöjen aktiivisesti rekrytoivan naisehdokkaita. Tasa-arvon periaate on ollut näissä puolueissa voimassa useiden vaalien ajan.

Vaalipiirit eroavat toisistaan väestömäärältään ja -rakenteeltaan, mikä heijastuu ehdokkaaksi asettumisaktiivisuudessa ja ehdokkaaksi asettuvien sukupuolijakaumassa. Alueilla toimivilla piirijärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa ehdokkaiden sukupuolijakaumaan, täydentää listoja tasapuolisuuden nimissä sekä järjestää jäsenäänestyksiä, mikäli ehdokkaita on tarjolla enemmän kuin ehdokkaita on mahdollisuus asettaa.

Alueellisesta vaihtelusta tasapuolisen sukupuolijakauman toteutumisessa listoillaan raportoivat Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Suomen Kristillisdemokraatit ja RKP eivät havainneet alueellisia eroja sukupuolten välillä.

Ehdokkaiden sukupuolijakauma vaaleissa 2015 mukana olevissa puolueissa
naisten prosenttiosuuden suuruuden mukaisessa järjestyksessä

Puolue Naiset, % Miehet, % Lkm       yhteensä
 Köyhien Asialla  100,0  0,0  5
 Muut  57,1 42,9  7
 Vihreä liitto  56,3  43,8  208
 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 47,2  52,8  216
 Kansallinen Kokoomus  46,3  53,7  214
 Suomen Kristillisdemokraatit  45,6  54,4  193
 Suomen ruotsalainen kansanpuolue  44,2  55,8  104
 Vasemmistoliitto  43,1  56,9  216
 Suomen Keskusta  39,8  60,2  216
 Suomen Kommunistinen Puolue  39,3  60,7  112
 Perussuomalaiset  35,3  64,7  215
 Valitsijayhdistykset  29,0  71,0  31
 Itsenäisyyspuolue  23,2  76,8  151
 Muutos 2011  22,2  77,8  72
 Suomen Työväenpuolue  15,2  84,8  33
 Kommunistinen Työväenpuolue  13,3  86,7  30
 Piraattipuolue  13,0  87,0  123
 Yhteensä  39,4    60,6  2146 


Lähde: Tilastokeskus