silla-webres--1.jpg
| JPG, 1503 kt
Ylöstalo,Elomäki.png
| PNG, 379 kt
Ylöstalo 2.jpg
| JPG, 312 kt
Elomäki.jpg
| JPG, 345 kt

Ehdokasasettelu eduskuntavaaleissa 2015

Eduskuntavaaleihin 2015 asetettiin yhteensä 2 146 ehdokasta, joista 39 % oli naisia ja 61 % miehiä. Eduskuntavaaleihin osallistuu 15 rekisteröityä puoluetta. Naisten osuus ehdokkaista on jäänyt kaikissa vaaleissa miesten osuutta alhaisemmaksi. Kuitenkin naisten äänestysaktiivisuus on ylittänyt miesten aktiivisuuden ensi kertaa jo vuoden 1984 vaaleissa ja pysynyt sen jälkeen miesten äänestysaktiivisuutta korkeampana. Eduskuntavaaleissa naisten osuus ehdokkaista ja valituista kansanedustajista on koko 2000-luvun ajan ollut noin 40 prosenttia. Vuoden 2011 vaaleissa 43 % kansanedustajiksi valituista oli naisia ja 57 % miehiä. (Tilastokeskus).

Puolueilla on ratkaiseva asema vaalien ehdokasasettelussa. Ehdokasasettelua ei ole säännelty sukupuolikiintiöillä, mutta tasa-arvoinen ehdokasasettelu vaikuttaa valituksi tulleiden sukupuolijakaumaan. Puolueet voivat vapaaehtoisesti kiinnittää huomiota ehdokasasettelussaan esimerkiksi 40 prosentin kiintiöperiaatteeseen.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) selvitti puolueiden ehdokasasettelun tavoitteita kahdeksan suurimman eduskuntapuolueen puoluesihteereille lähetetyssä kyselyssä. Kyselyyn vastasivat Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, Suomen Kristillisdemokraatit, Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP), Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP), Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Perussuomalaiset jätti vastaamatta.

Kaikilla TANE:n kyselyyn vastanneella seitsemällä puolueella oli tavoitteena saada tasapuolinen sukupuolijakauma ehdokaslistalleen. Puolueista Vihreä liitto raportoi käyttäneensä 40 prosentin periaatetta. Puolue sai runsaasti naisehdokkaita ja joutui kiinnittämään huomiota miesten osuuteen. Suurin naisenemmistö vallitsi 31 - 40 -vuotiaiden ehdokkaiden joukossa.

Suomen Keskustassa puolestaan naisten saaminen ehdokkaaksi oli vaikeampaa ja vaihteli alueittain. Ikä ja kokemus painoivat eniten halukkuudessa ryhtyä ehdokkaaksi. Puoluehallitus seurasi listojen kehittymistä.

Vastaavasti RKP raportoi puoluehallituksen seuranneen tasa-arvon toteutumista ehdokasasetteluprosessin ajan, mutta eroja sukupuolten välillä ehdokkaaksi asettumisessa ei havaittu. Suomen Kristillisdemokraattien ehdokkaiden keskuudessa ei myöskään havaittu ongelmia saada jompaakumpaa sukupuolta. Puolue ei raportoinut keinoista sukupuolten tasaisen jakauman aikaansaamiseksi ehdokaslistoilla.

Kansallinen Kokoomus raportoi ehdokaslistojen rakentuvan kokonaisuutena pitkän ajan kuluessa. Tasa-arvo ja kattavuus kulkevat johtolankana ehdokasasettelussa. Vasemmistoliitto ja SDP raportoivat puolueiden naisjärjestöjen aktiivisesti rekrytoivan naisehdokkaita. Tasa-arvon periaate on ollut näissä puolueissa voimassa useiden vaalien ajan.

Vaalipiirit eroavat toisistaan väestömäärältään ja -rakenteeltaan, mikä heijastuu ehdokkaaksi asettumisaktiivisuudessa ja ehdokkaaksi asettuvien sukupuolijakaumassa. Alueilla toimivilla piirijärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa ehdokkaiden sukupuolijakaumaan, täydentää listoja tasapuolisuuden nimissä sekä järjestää jäsenäänestyksiä, mikäli ehdokkaita on tarjolla enemmän kuin ehdokkaita on mahdollisuus asettaa.

Alueellisesta vaihtelusta tasapuolisen sukupuolijakauman toteutumisessa listoillaan raportoivat Kansallinen Kokoomus, Suomen Keskusta, SDP, Vasemmistoliitto ja Vihreä liitto. Suomen Kristillisdemokraatit ja RKP eivät havainneet alueellisia eroja sukupuolten välillä.

Ehdokkaiden sukupuolijakauma vaaleissa 2015 mukana olevissa puolueissa
naisten prosenttiosuuden suuruuden mukaisessa järjestyksessä

Puolue Naiset, % Miehet, % Lkm       yhteensä
 Köyhien Asialla  100,0  0,0  5
 Muut  57,1 42,9  7
 Vihreä liitto  56,3  43,8  208
 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 47,2  52,8  216
 Kansallinen Kokoomus  46,3  53,7  214
 Suomen Kristillisdemokraatit  45,6  54,4  193
 Suomen ruotsalainen kansanpuolue  44,2  55,8  104
 Vasemmistoliitto  43,1  56,9  216
 Suomen Keskusta  39,8  60,2  216
 Suomen Kommunistinen Puolue  39,3  60,7  112
 Perussuomalaiset  35,3  64,7  215
 Valitsijayhdistykset  29,0  71,0  31
 Itsenäisyyspuolue  23,2  76,8  151
 Muutos 2011  22,2  77,8  72
 Suomen Työväenpuolue  15,2  84,8  33
 Kommunistinen Työväenpuolue  13,3  86,7  30
 Piraattipuolue  13,0  87,0  123
 Yhteensä  39,4    60,6  2146 


Lähde: Tilastokeskus

TANEn lausuntosyksy on käynnistynyt vauhdilla

















TANEn lausuntosyksy on käynnistynyt vauhdilla









22.10.2020
...

Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon – valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja haussa

















Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon – valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan määrärahoja haussa




...

Naisiin kohdistuva vihapuhe on pahimmillaan uhka demokraattiselle järjestelmälle, Sukupuoli, talous ja valta –jaostoa puheenjohtava Silla Kakkola muistuttaa

















Naisiin kohdistuva vihapuhe on pahimmillaan uhka demokraattiselle järjestelmälle, Sukupuoli, talous ja valta –jaostoa puheenjohtava Silla Kakkola muistuttaa

...

Sukupuolitietoista budjetointia koronakriisin varjossa

















Sukupuolitietoista budjetointia koronakriisin varjossa









6.10.2020...

Lausunnot

Lausunnot

Lausuntoarkisto on koottu vasempaan sivupalkkiin vuosittain.

29.9.2020 Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto hallituksen esityksestä rikoslain muuttamiseksi
...

Miesjärjestöjen keskusliitto haluaa tuoda tasa-arvokeskusteluun uudenlaisia tapoja katsoa mieheyttä

















Miesjärjestöjen keskusliitto haluaa tuoda tasa-arvokeskusteluun uudenlaisia tapoja katsoa mieheyttä






...

Saavutettavuusseloste


Tämä on Tasa-arvoasiain neuvottelukunta saavutettavuusseloste



Tämä saavutettavuusseloste koskee palvelua www.tane.fi ja on laadittu / päivitetty 17.09.2020.

Olemme arvioineet palvelun...

Alatunniste





Medialle   Yhteystiedot   Materiaalipyynnöt  Saavutettavuusseloste

TANE Facebookissa

Follow @tasaarvoTANE

...

Miten tasa-arvo ja demokratia toteutuvat Euroopan parlamentissa? – Tätä tarkastelee EUGenDem-tutkimushanke

















Miten tasa-arvo ja demokratia toteutuvat Euroopan parlamentissa? – Tätä tarkastelee EUGenDem-tutkimushanke






...