5 + 1 asiaa koronasta ja sukupuolesta

22.4.2020 17.01
Uutinen

Maailmalla leviävä COVID-19-virus on vaikuttanut miljardien ihmisten elämiin. 16.3.2020 valtioneuvosto teki päätöksen, että Suomessa vallitsee poikkeustila. Laajoilla toimenpiteillä pyritään jarruttamaan koronaviruksen leviäminen. Koronakriisiin vaikutukset ovat monin osin myös sukupuolittuneita. Tämän huomioimalla voidaan välttää tekemästä päätöksiä, jotka tietämättä asettavat sukupuolet eriarvioiseen asemaan.

Tekstiä päivitetty 8.5. miesten kuolleisuuden ja tehohoidon osalta

Sukupuolittuneet vaikutukset ovat laajat ja moninaiset. Tässä tekstissä nostamme esiin 5 + 1 keskeistä näkökulmaa:

  1. Miesten kuolleisuus
  2. Naisiin kohdistuva väkivalta
  3. Sukupuolen moninaisuus
  4. Työelämän sukupuolittuneisuus
  5. Lapsiperheet ja palkaton työ

   + 1 Kriisit tasa-arvon takapakin mahdollisena vauhdittajana

Kirjoituksessa käytetyt luvut tartunnoista ja kuolemista muuttuvat päivittäin. Lukuja ei voi mitata täysin luotettavasti, sillä testejä tehdään eri kriteerein ympäri maailma sekä Suomen eri sairaanhoitopiireissä.

1 Miesten kuolleisuus

Miesten on maailmanlaajuisesti raportoitu kuolleen naisia enemmän COVID-19-virukseen kaikissa ikäryhmissä. Virukseen sairastuneita miehiä on Suomessa raportoitu olevan naisia enemmän myös tehohoidossa.

Syitä miesten kohonneeseen kuolleisuuteen ei varmasti tiedetä. Tutkimukset COVID-19 ovat suurilta osin vielä kesken. On esimerkiksi mahdollista, että kuolleisuus liittyy tapaan, jolla virus sitoutuu ihmiskehoon, miehillä useammin esiintyviin sairauksiin (mm. diabetes ja verenpainlääkitys) sekä elintapoihin.

Sukupuolen moninaisuus ei ole tulkittavissa olemassa olevista tilastoista, minkä vuoksi transihmisten tartuntatiedot tai kuolleisuusluvut eivät tällä hetkellä ole analysoitavissa.

Tämä tiedetään:

Suomessa oli 7.5.2020 mennessä:

  • kuollut 255 henkilöä, joista 211 kuolleesta on saatavilla tarkempia tietoja.
  • Kuolleista 52 % on miehiä ja 48 % naisia.

Suomessa oli 5.5.2020 mennessä tarvinnut tehohoitoa 206 henkilöä, joilla on varmennettu COVID-19-infektio. 

  • miesten osuus näistä tehohoitopotilaista on 68 %.

Tiedot päivittyvät jatkuvasti.

2 Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta

Koronatilanteen vuoksi kotona ollaan enemmän. On todennäköistä, että koti- ja lähisuhdeväkivalta ja tämän myötä erityisesti naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy, kun poikkeustila pakottaa ihmiset pysymään kotonaan.

Poikkeustilan pitkittyessä on hyvin mahdollista, että erilaiset kriisipalvelut ja turvakodit ruuhkautuvat. Asiantuntijat ovat toisaalta huolissaan siitä, että esimerkiksi kriisilinjoihin ei pysty soittamaan, mikäli väkivaltaa kokenut joutuu olemaan jatkuvasti samassa tilassa väkivallan tekijän kanssa.

Tämä tiedetään:

  • Suomessa kotihälytysten määrä on nousussa ja perheväkivallan osuus kotihälytyksissä kasvoi maaliskuussa 2020 vuoden takaiseen verrattuna noin 14 %.
  • Koti- ja lähisuhdeväkivallan on raportoitu lisääntyneen muuallakin maailmassa koronakriisin aikana.
  • Naiset kokevat tilastollisesti selvästi enemmän väkivaltaa kotona ja puolisonsa tekemänä.
  • Väkivallan uhriksi joutuminen on mahdollista kaikille sukupuolille iästä, yhteiskuntaluokasta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

3 Sukupuolen moninaisuutta ei saa unohtaa maailmanlaajuisen kriisin aikana

Kriisit uhkaavat myös tai kenties jopa erityisesti haavoittuvissa asemissa olevia ja yhteiskunnan marginalisoimia ryhmiä. Kriisitilanteissa on vaarana, että sukupuolta tarkastellaan ja esitetään sukupuolittuneiden stereotypioiden kautta muun muassa tiedon puutteen tai kiireen vuoksi.

Tilastot jättävät monia ryhmiä näkymättömiin, minkä vuoksi koronaviruksen vaikutukset esimerkiksi transihmisiin ja transyhteisöön uhkaa jäädä keskustelujen ulkopuolelle. Kansainväliset tutkimukset kuitenkin osoittavat, että transihmisillä on useammin esimerkiksi syrjinnästä johtuvia terveysongelmia. Lisäksi transihmiset ja muunsukupuoliset välttelevät terveydenhuollon palveluihin hakeutumista syrjinnän pelon vuoksi, mikä voi hidastaa kaikenlaisten sairauksien toteamista.

On mahdotonta tehdä tiedostettuja päätöksiä, jotka huomioivat sukupuolivaikutukset laajasti, mikäli sukupuolen moninaisuutta ei huomioida tietoja kerättäessä.

Tiivis yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten välillä on kriittinen, jotta tieto viruksen vaikutuksista kulkee päättäville tahoille. On myös syytä pikaisesti selvittää, tulisiko yhteistyössä tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käynnistää anonyymi tiedonkeruu tukemaan olemassa olevaa tilastotietoa ja laskelmia. Näin viruksen vaikutukset marginaalisoitujen ihmisryhmien elämiin olisi mahdollisimman ajoissa tiedossa ja ne voitaisiin ottaa toimenpiteissä huomioon.

Tämä tiedetään:

  • Varmaa tietoa koronaviruksen vaikutuksista sukupuolivähemmistöihin ei ole.
  • Suomalainen tilastotieto pohjaa pääasiassa väestötietorekisterin mukaiseen binääriseen sukupuolijakoon.

4 Sukupuolittuneet alat pandemian aikaan

Hallitus on kehottanut kaikkia siihen kykeneviä tekemään etätöitä toistaiseksi. On kuitenkin useita aloja, joilla tämä ei ole mahdollista. Monet näistä aloista ovat voimakkaasti sukupuolittuneita, usein naisvaltaisia, matalapalkka-aloja.

Aloilla, joilla etätyöskentely ei ole mahdollista, työntekijät ovat riskissä altistua koronavirukselle ja tämän kautta mahdollisesti altistaa oma lähipiirinsä sairastumiselle. Näistä aloista naisvaltaiset sosiaali- ja terveysala on poikkeuksellisessa asemassa pandemian aikana, sillä näiden alojen työntekijät ovat läheisessä kontaktissa koronavirukseen sairastuneiden potilaiden kanssa. Myös miesvaltaisilla poliisi- ja vartiointialoilla altistumisriski on kohonnut.

Pandemia vaikuttaa laajasti myös moniin muihin aloihin. Koronatilanteen sukupuolivaikutukset kaikille aloille tulee analysoida samaan aikaan, kun erilaisista taloudellisista tukitoimista päätetään.

Tämä tiedetään

  • Suomessa on kansainvälisesti katsottuna erittäin segregoituneet työmarkkinat sukupuolen osalta.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelualoilla työskentelevistä jopa 87 % oli naisia vuonna 2018.
  • Sosiaali- ja terveyspalvelualojen henkilöstön oikeuksia on rajoitettu valmiuslain käyttöönottoasetuksessa merkittävästi.
  • Ammattiliitot ovat vaatineet korvausta hoitajille heidän tekemästään riskialttiista työstä koronakriisin aikana.
  • Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialalla työskentelevistä 70 % on naisia. Rakentamisalalla jopa 91 % on miehiä (v. 2018).

5 Poikkeustila luo haasteita lapsiperheiden arkeen

Poikkeustilan myötä suomalaiset koulut ovat pääosin järjestäneet opetusta etäopetuksena 18.3.2020 lähtien. Perheitä on myös voimakkaasti kehotettu pitämään alle kouluikäiset lapset kotona varhaiskasvatuksesta.

Tämä tiedetään:

Perheet ovat moninaisia ja koronaviruksen vaikutukset perheisiin vaihtelevat suuresti. Varmaa kuitenkin on, että muutokset koulujen ja päiväkotien osalta vaikuttavat kaikkiin lapsiperheisiin tavalla tai toisella. Alla olevat nostot ovat esimerkkejä erilaisten lapsiperheiden tilanteista sukupuolen näkökulmasta.

Yhden vanhemman perheet:

  • Yhden vanhemman perheissä vastuuta palkattomasta työstä ei usein ole mahdollista jakaa muiden aikuisten kanssa. Esimerkiksi etäkoulunkäynnin myötä lisääntyvä työtaakka on pääasiassa yhden vanhemman vastuulla. Tilanne on erityisen kuormittava perheissä, jossa lapsilla on ollut erityisen tuen päätös koulussa tai esimerkiksi oikeus koulunkäyntiavustajaan eikä palveluja ole etäkoulun ajalta tarjolla.
  • Monien perheiden tukiverkostoon kuuluvat isovanhemmat. Isovanhempiin on kuitenkin kehotettu pitämään fyysistä etäisyyttä koronatilanteen vuoksi.
  • Yhden vanhemman perheistä 82 % on äidin ja lapsen perheitä.

Useamman kuin yhden vanhemman perheet:

  • Ajankäyttötutkimusten mukaan naisilta kuluu enemmän aikaa kotitöihin ja lastenhoitoon kuin miehillä vaikka samoja kotitöitä tehdään yhä enemmän sukupuolesta riippumatta ja miesten käyttämä aika kotitöihin on lisääntynyt.
  • On hyvin mahdollista, että naisten palkaton työ kasvaa entisestään koronatilanteen aikana jos lastenhoitovastuu, (etä)koulussa tukeminen ja esimerkiksi vastuu ruoanlaitosta noudattaa aiempia sukupuolittuneita käytäntöjä.

Vuoroasuvien lasten perheet ja tapaamisoikeuden toteutuminen:

  • Perheissä, joissa lasten arki on jaettu kahden tai useamman eri osoitteessa asuvan aikuisen kesken, koronaviruksen muokkaama arki saattaa aiheuttaa uudenlaisia haasteita.
  • Esimerkiksi näkemykset siitä, miten tiukasti erilaisia koronavirukseen liittyviä suosituksia ja ohjeita tulee noudattaa voivat erota toisistaan. Erimielisyydet kuormittavat erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa tapaamisiin liittyy jo valmiiksi konflikteja.
  • Tarkoilla viranomaisohjeilla voidaan ennaltaehkäistä konfliktien syntymistä ja kärjistymistä. Esimerkiksi tapaamisten toteuttamiselle myös korona-aikaan ei ole THL:n ohjeistuksen mukaan esteitä.

+ 1 Tämä tiedetään: kriisit tasa-arvon takapakin mahdollisena vauhdittajana

Koronavirus luo yhteiskuntiin poikkeustiloja, joita saatetaan käyttää demokratiaa ja ihmisoikeuksia rappauttavien uudistusten läpi viemiseksi. 

Joistain maista on jo tässä vaiheessa kevättä kantautunut huolestuttavaa viestiä esimerkiksi aborttioikeuden rajaamisen osalta. Oikeutta raskauden keskeytyksiin on pyritty kiristämään muun musssa Yhdysvaltain Texasissa. Puolassa yritettiin viedä läpi lakiesityksiä, jotka olisivat kieltäneet abortit lähes kokonaan ja vaikeuttaneet seksuaalikasvatusta.

Miljoonat naiset ja tytöt ympäri maailman saattavat jäädä ilman tarvittavia ehkäisyvälineitä tai raskauden keskeytystä koronapandemian vuoksi.

On tärkeää, että Euroopan unioni ja muut kansainväliset yhteistyötahot valvovat, ettei COVID-19-virusta käytetä naisten oikeuksien, ihmisoikeuksien tai tasa-arvon rappeuttamiseen.

Lue lisää:

  1. EIGE: European Institute for Gender Equality Covid-19 and gender equality https://eige.europa.eu/topics/health/covid-19-and-gender-equality
  2. The politics of the missing gender perspective: Responding to the Coronavirus pandemic through parliamentary politics https://research.uta.fi/eugendem/the-politics-of-the-missing-gender-perspective-responding-to-the-coronavirus-pandemic-through-parliamentary-politics/
  3. THL: Koronaviruspandemian vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon (8.4.2020) https://blogi.thl.fi/koronaviruspandemian-vaikutukset-sukupuolten-tasa-arvoon/

5 + 1 asiaa koronasta ja sukupuolesta: miesten kuolleisuus, naisiin kohdistuva väkivalta, sukupuolen moninaisuus, sukupuolittunet työelämävaikutukset, perheiden tilanteet ja lisäksi kriisi ei saa toimita tasa-arvon takapakkina.

Ajankohtaista