#TASAARVOVAALIT -kampanjan teemat

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta käynnistää #TASAARVOVAALIT-kampanjan, jotta tasa-arvo huomioidaan eduskuntavaaleissa niin ehdokasasettelussa, teemoissa kuin teoissakin. Kampanjan teemat perustuvat TANEn laatimiin hallitusohjelmatavoitteisiin.

Tasa-arvokysymykset koskevat kaikkia elämän alueita:

 

Tasa-arvoa eduskuntaan

100 + 100

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan vaalikampanjan tavoitteena on, että vaaleissa valittavassa eduskunnassa on 100 nais- ja 100 mieskansanedustajaa. Tasapuolinen sukupuolijakauma edesauttaa sitä, että kansalaisten tasa-arvoinen edustus toteutuu poliittisessa päätöksenteossa. Tulevan eduskunnan sukupuolten tasa-arvoiseen edustukseen vaikuttaa puolueiden ehdokasasettelu, äänestysaktiivisuus sekä äänestyskäyttäytyminen.Piirretty kuva eduskuntatalosta, jonka päällä pilveen kirjoitettuna 100+100.

Naisten osuus ehdokkaista ja valituista on jäänyt kaikissa vaaleissa miehiä vähäisemmäksi. Osuus on pysynyt koko 2000-luvun ajan noin 40 prosentissa. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa naisehdokkaita oli 39 prosenttia ja miesehdokkaita 61 prosenttia. Valituksi tulleista kansanedustajista naisia oli 42 ja miehiä 58 prosenttia. Puolueiden ehdokasasettelulla on yhteys valituksi tulleiden sukupuolijakaumaan, minkä vuoksi TANE on haastanut puolueet nostamaan ehdokkaikseen tasapuolisesti eri sukupuolia. Täältä voit tarkistaa, miten oma puolueesi vastasi syksyllä TANEn kyselyyn ehdokasasettelun sukupuolijakaumasta: http://bit.ly/TANEehdokasasettelukysely

Vaikuttavaa tasa-arvopolitiikkaa!

Tasa-arvon edistäminen vaatii tahtotilan lisäksi konkreettisia toimia ja välineitä. Tulevaan hallitusohjelmaan tarvitaan vahvat, selkeät ja konkreettiset tasa-arvotavoitteet, joihin koko hallitus ja kaikki ministeriöt sitoutuvat. Tasa-arvopolitiikan näkökulmasta ensisijaista on, että tuleva hallitus sitoutuu tasa-arvon edistämiseen hallitusohjelmassaan sekä laatii erillisen tasa-arvo-ohjelman. Lisäksi on laadittava uusi tasa-arvoselonteko ja sitouduttava sukupuolitietoiseen budjetointiin.

Piirretty kuva eduskuntatalosta, jonka päällä puhekuplassa kirjoitettuna "Vaikuttavaa tasa-arvopolitiikkaa!".Tasa-arvo-ohjelma on keskeinen tasa-arvopolitiikan väline ja se on laadittu säännöllisesti hallituskaudesta 1995-1999 lähtien. Myös tulevan hallituksen on laadittava tasa-arvo-ohjelma, jolla ohjataan hallituksen tavoitteita tasa-arvon edistämisessä. Ohjelman vaikuttavuuden takaamiseksi sille on osoitettava riittävät resurssit ja sen seuranta on oltava tehokasta.

Tasa-arvoselonteko tukee tasa-arvopolitiikan seurantaa ja arviointia. Edellisessä selonteossa esitetyt tasa-arvopolitiikan linjaukset ulottuvat vuoteen 2020. Seuraavalla hallituskaudella on laadittava uusi selonteko sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja sen on ulotuttava hallituskautta pidemmälle.

Hallituksen tulee lisäksi sitoutua hallitusohjelmassaan sukupuolitietoiseen budjetointiin. Se tarkoittaa sukupuoli- ja tasa-arvonäkökulman huomioon ottamista talousarvioprosessin kaikissa vaiheissa lähtien hallitusohjelmasta ja julkisen talouden suunnitelmasta. Näin voidaan ennalta varmistaa, että menojen ja tulojen kohdentuminen edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Suvaus ensin!

Piirretty kuva eduskuntatalosta, jonka päällä puhekuplassa kirjoitettuna "Suvaus ensin!".Tasa-arvoasiain neuvottelukunta haluaa muistuttaa tulevia kansanedustajia ja tulevaa hallitusta, että toimenpiteet ja päätökset tulee arvioida ennakkoon sukupuolivaikutusten näkökulmasta. Sukupuolivaikutusten arviointi tehdään, jotta voidaan ehkäistä sukupuolten kannalta ei-toivotut vaikutukset ja edistää tasa-arvoa. Sukupuolivaikutusten arviointi ennakkoon on tärkeää, jotta suunnitellut toimenpiteet soveltuvat aidosti ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin, toimenpiteillä voidaan edistää tasa-arvoa ja jotta vältetään ennalta mahdolliset syrjivät vaikutukset.

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa ihmisten toimintamahdollisuudet ja velvollisuudet jakautuvat tasapuolisesti ilman sukupuolen asettamia rajoja tai sukupuolittuneita rakenteita ja syrjintää. Poliittisilla päätöksillä on suuri vaikutus siihen, miten tämä todellisuudessa yhteiskunnassa toteutuu. 

 

Tasa-arvoa perhe-elämään

6+6+6

Piirretty kuva lastenrattaita työntävistä henkilöistä sekä koiran ja lapsen kanssa ulkoilevasta henkilöstä. Puhekuplassa lukee 6+6+6.Perhevapaajärjestelmä on uudistettava seuraavalla hallituskaudella. Uudistus tulee toteuttaa siten, että miesten vanhemmuus ja naisten asema työelämässä vahvistuu sekä moninaiset perhemuodot tulevat huomioiduksi. Uudistukseen on varattava riittävät resurssit.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta kannattaa 6+6+6 -mallia, joka parantaa tasa-arvoa perhe- ja työelämässä. Kyseinen malli pidentää perhevapaiden kestoa nykyisestä ja se mahdollistaa perhevapaiden tasapuolisemman jakamisen perheen sisällä. Käytännössä malli tarjoaa kahden vanhemman perheessä kummallekin vanhemmalle vähintään puolen vuoden pituisen vapaajakson. Yksi kuuden kuukauden jakso on jaettavissa vanhempien kesken tai toinen vanhempi voi käyttää sen kokonaan. Käytettävissä oleva ansiosidonnainen vapaakausi on näin ollen vähintään yhtä pitkä kuin nykyisessä järjestelmässä.

Uudistuksen myötä naisten ja miesten asema vanhempina työmarkkinoilla tasoittuu ja se auttaa vanhempia luomaan tiiviin suhteen lapseen jo pienestä asti. Lapsiperheiden taloudellinen tilanne kohenee perheissä, joissa vanhemmat voivat hoitaa lasta ansiosidonnaisen vanhempainrahan turvin nykyistä pidempään.

Isälle lisää perheaikaa!

Piirretty kuva lastenrattaita työntävistä henkilöistä sekä koiran ja lapsen kanssa ulkoilevasta henkilöstä. Puhekuplassa lukee Isälle lisää perheaikaa..Perhevapaauudistuksessa on panostettava isyyden tukemiseen ja isien osallisuuden vahvistamiseen. Isillä on 6+6+6-mallissa käytettävissä vähintään puolen vuoden mittainen ansiosidonnainen vanhempainrahakausi. Isälle korvamerkitty, ansiosidonnainen kausi on ensisijainen keino isien perhevapaiden käytön lisäämiseksi. Isät käyttävät pääosin niitä vapaita, jotka ovat erikseen nimetty heille. Aiemmat uudistukset osoittavat isien lisänneen vapaiden käyttöä, kun heille korvamerkittyä vapaaoikeutta on kasvatettu.

Isän ja lapsen suhde rakentuu tiiviiksi jo pienestä pitäen, kun isä ottaa päävastuun lapsenhoidosta vanhempainvapaan aikana. Tämä vahvistaa isän asemaa perheessä ja vaikuttaa positiivisesti vanhempien väliseen suhteeseen. Vauvaiässä luotu ainutlaatuinen suhde voi parantaa isien asemaa erotilanteessa ja lasten huoltajuudesta päätettäessä. 6+6+6-malli tukee selvästi nykyistä paremmin isien vanhemmuutta sekä lapsen oikeutta vanhempiinsa.

Perheistä on moneksi!

Piirretty kuva lastenrattaita työntävistä henkilöistä sekä koiran ja lapsen kanssa ulkoilevasta henkilöstä. Puhekuplassa lukee Perheistä on moneksi..Perhevapaajärjestelmä on uudistettava huomioimaan monenlaiset perhemuodot ja perheiden moninaiset tarpeet. Laissa ja lapsiperheiden palveluissa on tunnistettava, että on olemassa erilaisia perhemuotoja.

Kaikille perheille on taattava yhdenvertaiset oikeudet perhevapaisiin. Nykyinen vanhempainrahajärjestelmä perustuu pitkälti ajatukselle, että lapsi syntyy äidin ja isän muodostamaan perheeseen, ja että he asuvat yhdessä. Vanhempainpäivärahakauden kokonaispituus vaihtelee vanhemman sukupuolen ja perhetilanteen mukaan. Esimerkiksi tällä hetkellä lapsen isän puoliso ei saa jäädä perhevapaille, vaikka lapsi asuisi isän luona, mutta äidin puoliso saa.

Tasa-arvoasian neuvottelukunta vaatii, että yksinhuoltaja-, etävanhempi-, adoptio-, monikko-, sateenkaari- ja sijaisperheille on varmistettava yhdenvertainen asema lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä.

Tukea eroperheille!

Piirretty kuva lastenrattaita työntävistä henkilöistä sekä koiran ja lapsen kanssa ulkoilevasta henkilöstä. Puhekuplassa lukee Tukea eroperheille..Tasa-arvoasian neuvottelukunta vaatii, että asumistukea ja muuta perheiden sosiaaliturvaa uudistettaessa lainsäädännössä huomioidaan eroperheiden asema ja vahvistetaan vuoroasumisen mahdollisuuksia. Tällä hetkellä lapsen vuoroasumiselle ei ole virallista määritelmää tai rekisteriä, eikä lapsen vuoroasumista ole huomioitu lainsäädännössä.

Vuoroasumista ei huomioida sosiaalietuuksia myönnettäessä. Tällä on vaikutuksia moniin lapsiperheille tärkeisiin etuuksiin, ja nykyisessä tilanteessa perheet voivat joutua turvautumaan toimeentulotukeen, joka on harkinnanvarainen etuus. Vuoroasuminen tulee huomioida muun muassa elatus- ja lastenhoidon tuissa, vammaisetuuksissa sekä asumis- ja toimeentulotuessa. Myös palvelujen saatavuus vuoroasumistilanteissa on varmistettava. Esimerkiksi koulukyydit ovat tällä hetkellä mahdollisia vain toisen vanhemman luota.

 

Tasa-arvoa koulutukseen ja työelämään

Tasa-arvoa joka asteelle!

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että tuleva hallitus ennaltaehkäisee ja purkaa sukupuolen mukaista segregaatiota kasvatuksessa ja koulutuksessa sekä kaventaa sukupuolten välisiä oppimiseroja. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi avainasemassa on sukupuolitietoinen kasvatus. Sukupuolitietoinen kasvatus on vakiinnutettava kaikille koulutusasteille jo varhaiskasvatuksesta alkaen, sillä sekä koulutusvalinnat että urasuunnitelmat sukupuolittuvat varhain.Piirretty kuva puhekuplasta, jossa lukee "Tasa-arvoa joka asteelle!". Ympärille on piirretty erilaisia koulutarvikkeita, kuten maalausvälineet, vihko, kynä ja laskin.

Sukupuolitietoinen opetus ja kasvatus huomioi opiskelijoiden erilaiset kokemukset, kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet. Se johtaa sukupuolten välisten oppimiserojen kaventumiseen, sillä sen avulla luodaan kaikille hyvät oppimisen edellytykset ja sellainen koulukulttuuri, jossa jokaisella on tilaa kehittyä.

Nuorten ainevalinnat noudattavat edelleen vahvasti perinteistä sukupuolen mukaista jakoa, eikä tilanne muutu ilman aktiivisia toimia. Koulujen opetuskäytäntöjä koskeva tutkimus osoittaa, että sukupuolineutraali lähestymistapa opetuksessa ja opintojen ohjauksessa ylläpitää perinteisiä sukupuolirooleja. Se näkyy muun muassa käytännön opetuksessa, oppimistuloksissa ja oppilaiden arvioinnissa. Sukupuolitietoinen opetus ja ohjaus tähtää siihen, että sukupuoliin liitetyt stereotypiat eivät vaikuta oppilaiden ala- tai ainevalintoihin, vaan että oppilailla on mahdollisuus tehdä valintoja omien kiinnostusten ja vahvuuksien perusteella. Sukupuolitietoisella opetuksella ja kasvatuksella voidaan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa työelämän epätasa-arvon purkamiseen.

Koulu häirinnästä vapaaksi!

Piirretty kuva puhekuplasta, jossa lukee "Koulu häirinnästä vapaaksi!". Ympärille on piirretty erilaisia koulutarvikkeita, kuten maalausvälineet, vihko, kynä ja laskin.Jokaisella oppilaalla on oikeus käydä koulua turvassa ilman pelkoa sukupuolisesta väkivallasta tai häirinnästä. Tämä ei arjessa kuitenkaan toteudu, vaan kouluissa tapahtuva sukupuolittunut väkivalta ja häirintä on huolestuttavan yleistä. Kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2017 ammattiin opiskelevista, lukiolaisista ja peruskoululaisista tytöistä kolmasosa ja pojista 8-12 prosenttia ilmoitti kokeneensa seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Transnuorista epäasiallista kohtelua, kiusaamista, häirintää tai uhkailua on kokenut koulussa 88 prosenttia ja oppilaitoksissa 90 prosenttia. TANE vaatii, että tuleva hallitus edistää sukupuolittuneeseen väkivaltaan ja häirintään puuttumista kouluissa. Seksuaalista häirintää on ehkäistävä kouluissa jo ennalta, ja kaikkeen häirintään on puututtava. Oppilaitosten on laadittava osana opiskeluhuoltosuunnitelmia konkreettiset ja tehokkaat suunnitelmat opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta ja häirinnältä.

Samapalkkaohjelmalle jatkoa!

Piirretty kuva kahdesta henkilöstä, joista toisella on kottikärryllinen täynnä seteleitä ja toisella kädessään yksi setelitukku. Puhekuplassa kuvan keskellä lukee "Samapalkkaohjelmalle jatkoa!". Sukupuolten välinen palkkaero on yksi merkittävimmistä työelämän tasa-arvokysymyksistä. Naisten ja miesten keskimääräinen palkkaero on Suomessa noin 16 prosenttia, mikä on korkea verrattuna useimpiin EU:n jäsenmaihin. Eroa on pyritty kaventamaan vuodesta 2006 kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman avulla, ja palkkaero on kaventunut tänä aikana noin neljä prosenttiyksikköä. Nykyinen samapalkkausuusohjelma päättyy maaliskuussa 2019. Ohjelmalle tarvitaan jatkoa, sillä paljon on vielä tehtävänä ja keinovalikoimaa laajennettava, jotta naisten ja miesten palkkaero saadaan kurottua umpeen.

Samapalkkaisuuden saavuttaminen vaatii pitkäjänteistä työtä, eikä ongelma ratkea hetkessä, koska kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Hallituksen tuleekin jatkaa ja tehostaa samapalkkaisuusohjelmaa sekä vahvistaa tasa-arvolain keinoja palkkasyrjinnän estämiseksi ja palkkakartoitusten tehostamiseksi.

Avoimuutta palkkoihin!

Piirretty kuva kahdesta henkilöstä, joista toisella on kottikärryllinen täynnä seteleitä ja toisella kädessään yksi setelitukku. Puhekuplassa kuvan keskellä lukee "Avoimuutta palkkoihin!".Tasa-arvoasiain neuvottelukunta esittää hallitusohjelmatavoitteissa, että naisten ja miesten palkkaerojen poistamiseksi lisätään työntekijöiden ja työpaikan luottamushenkilöiden oikeutta saada palkkatietoja. Palkkatietämys ja palkka-avoimuus ovat työkaluja syrjinnän havaitsemiseen ja palkkatasa-arvon edistämiseen.

Palkkasyrjinnän todentaminen on tällä hetkellä vaikeaa. Yksityissektorin työntekijällä ei nykylainsäädännön mukaan ole mahdollisuutta saada itse verrokin, eli toisen työntekijän, palkkatietoja ilman tämän suostumusta, vaikka hän epäilisi tulevansa syrjityksi palkkauksessa. Palkka-avoimuutta lisäisi se, että työntekijöillä olisi tasa-arvolain mukaan oikeus saada sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja muiden samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijäryhmien palkkatasosta. Palkka-syrjintäepäilytilanteen selvittämistä helpottaisi se, että syrjintää epäilevällä ja luottamushenkilöllä olisi tasa-arvolaissa turvattu oikeus verrokin palkkatietoihin.
 

Itsemäärämisoikeus = tasa-arvokysymys

Oikeutta ihmiskaupan uhreille!

Piirretty kuva kahdesta hulestuneen näköisestä henkilöstä, joista näkyy kasvot vain silmistä ylöspäin. Toisella on musta silmä. Kuvan keskellä lukee "Oikeutta ihmiskaupan uhreille!".Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii lainsäädännöllistä uudistusta, jolla turvattaisiin kaikkien ihmiskaupan uhrien pääsy avun piiriin. Tällä hetkellä avun saantia vaikeuttaa se, että ihmiskaupan uhrien auttaminen ja viranomaisavun saaminen on vahvasti kytköksissä rikosprosessiin. Viranomaisapua ei saa tai uhri poistetaan auttamisjärjestelmästä, jos ihmiskauppa ei valikoidu rikosnimikkeeksi tai tuomion perusteeksi. Kaikki uhrit eivät myöskään saa auttamisjärjestelmän kautta apua, jota he tarvitsisivat tai johon he olisivat lain mukaan oikeutettuja. TANE vaatii, että auttamisen kytköstä rikosprosessiin heikennetään ja säädetään ihmiskaupan uhrien auttamista koskeva erillislaki, jotta kaikki pääsisivät yhdenvertaisesti palveluiden piiriin.

Lisäksi uuden hallituksen tulee varata budjettikehyksessä korvamerkittyä rahoitusta ihmiskaupan uhrien turvalliseen ja tuettuun majoitukseen. Tällä hetkellä turvakoteihin ei voida majoittaa ihmiskaupan uhreja, jos ihmiskauppaan ei liity myös lähisuhdeväkivaltaa. Turvan ja avun saaminen on välttämätöntä, sillä ihmiskaupan uhrit ovat suuressa riskissä joutua uudelleen uhriksi ja monet heistä ovat vakavasti traumatisoituneita.

Suostumus vaaditaan!

Piirretty kuva kahdesta hulestuneen näköisestä henkilöstä, joista näkyy kasvot vain silmistä ylöspäin. Toisella on musta silmä. Kuvan keskellä lukee "Suostumus vaaditaan!".Tasa-arvoasian neuvottelukunta vaatii, että seksuaalirikoslainsäädäntö (rikoslain 20 luku) tarkistetaan ja uudistetaan perusteellisesti. Kokonaisuudistuksessa on huomioitava Suomea sitovat ihmisoikeusvelvoitteet sekä toteutettava kattava sukupuolivaikutusten arviointi. On välttämätöntä, että lakia valmistelevassa työryhmässä on asiantuntemusta naisiin kohdistuvan, sukupuoleen perustuvan väkivallan vastaisesta työstä.

Lainsäädännön uudistamisen lähtökohtana on oltava seksuaalisen itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Nykyisen väkivaltaan tai sen uhkaan perustuvan määritelmän sijaan raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi on nostettava suostumuksen puute. Suostumusta ei kuitenkaan voi antaa suojaikärajaa nuorempi lapsi. Lainsäädännön uudistuksessa tulee tarkastella lisäksi muun muassa seksuaalista hyväksikäyttöä ja seksuaalista ahdistelua. Tällä hetkellä seksuaalirikos, jossa tekijä väärinkäyttää asemaansa suhteessa rikoksen uhriin, katsotaan seksuaaliseksi hyväksikäytöksi eikä raiskaukseksi. Hyväksikäyttö rikosnimikkeenä heikentää monien haavoittuvassa asemassa olevien naisten, kuten alaikäisten ja vammaisten naisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Seksuaalisen ahdistelun tunnusmerkistöä arvioitaessa tulee ottaa huomioon, että myös sanallinen ja esimerkiksi eleillä tapahtuva seksuaalinen häirintä on vahingollista ja loukkaa uhrin seksuaalista itsemääräämisoikeutta.

Turvaa väkivaltaa kokeneille!

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että valtion budjetissa varataan resurssit väkivallan uhrien palveluihin. Riittävistä ja kattavista turvakotipalveluista sekä seksuaaliväkivallan uhrien tarvitsemista kokonaisvaltaisista palveluista säädetään Suomen ratifioimassa Istanbulin sopimuksessa.

Piirretty kuva kahdesta hulestuneen näköisestä henkilöstä, joista näkyy kasvot vain silmistä ylöspäin. Toisella on musta silmä. Kuvan keskellä lukee "Turvaa väkivaltaa kokeneille!".Suomalaisista naisista 47 prosenttia on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen ja joka kolmas nainen Suomessa on kokenut parisuhdeväkivaltaa joko nykyisen tai entisen kumppaninsa taholta. Väkivallan vastaisen työn valtakunnallisen tuen rakenteet ovat riittämät-tömät rikosten yleisyyteen nähden. Suomessa on vuoden 2019 loppuun mennessä 27 turvakotia ja 202 perhepaikkaa, joka on 348 paikkaa vähemmän kuin Euroopan neuvosto suosittaa. Koko-naisvaltaiset palvelut on varmistettava myös seksuaaliväkivallan uhreille. Vuonna 2017 avattiin Seri-tukikeskus, joka tarjoaa matalan kynnyksen palveluja maksutta kaikille yli 16-vuotiaille, jotka ovat joutuneet raiskauksen uhriksi kuukauden sisällä. Seri-tukikeskus toimii tällä hetkellä ainoas-taan Uudenmaan alueella, mutta vuoden 2019 loppuun mennessä on tavoite avata tukikeskus kaikkien yliopistosairaaloiden yhteyteen. Palvelujen alueellisen kattavuuden ja laadun takaa-miseksi tarvitaan valtion tason koordinaatiota ja osaamisen keskittämistä sekä riittävää rahallista resursointia.

Itsemääräämisoikeus intersukupuolisille!

Piirretty kuva kahdesta hulestuneen näköisestä henkilöstä, joista näkyy kasvot vain silmistä ylöspäin. Toisella on musta silmä. Kuvan keskellä lukee "Itsemääräämisoikeus intersukupuolisille!".Intersukupuolisuus on luonnollista kehollista vaihtelua, jossa sukupuolitetut piirteet, kuten kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisen lapsen syntyessä lääkäri määrittää lapsen kuuluvaksi toiseen juridisista sukupuolista. Intersukupuolisesta tilasta ei kuitenkaan voi päätellä lapsen tulevaa sukupuoli-identiteettiä. Vastasyntyneenä intersukupuolisiksi todetuista henkilöistä osa määrittää sukupuolensa syntymässä määritellyn sukupuolen mukaisesti, osa samaistuu muuhun sukupuoleen kuin syntymässä on määritelty ja osa ei aikuisenakaan koe kuuluvansa perinteisiin sukupuolikategorioihin.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että intersukupuolisten lasten kiireetön, lääketieteellisesti ei-välttämätön sukupuolta muokkaava hoito kielletään. Leikkaukset perustuvat useammin sosiaalisiin syihin kuin lääketieteellisiin perusteisiin. Toimenpiteillä voi olla kielteisiä vaikutuksia intersukupuolisten henkilöiden fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, ja intersukupuolisten vauvojen kosmeettiset leikkaukset loukkaa heidän kehollista koskemattomuuttaan. Lisäksi tulee vahvistaa vanhempien, terveydenhuollon, kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisten sekä muiden lasten parissa toimivien tietoisuutta sukupuolen moninaisuudesta ja intersukupuolisten lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukemisesta.

Translaki uusiksi!

Piirretty kuva puhekuplasta, jossa lukee "Translaki uusiksi!". Puhekuplan ympärillä on erilaisia muunnoksia mars- ja venus -symboleista. Translain kokonaisuudistus on välttämätöntä tehdä seuraavalla hallituskaudella. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta vaatii, että sukupuolen korjaushoidot erotetaan sukupuolen juridisesta vahvistamisesta.

Sukupuolen juridisella vahvistamisella tarkoitetaan henkilötodistuksen sukupuolimerkinnän muuttamista henkilön sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi.  Nykyisessä translaissa henkilön on käytävä läpi lääketieteellinen prosessi, jotta voi vahvistaa juridisen sukupuolensa. Kaikki transihmiset eivät koe tarvetta kehollisiin muokkauksiin elääkseen kokemassaan sukupuolessa. Translain kokonaisuudistuksessa tuleekin erottaa nämä kaksi prosessia toisistaan ja mahdollistaa pelkän nimen ja henkilötunnuksen muuttaminen ilman pitkiä hoitoihin tähtääviä tutkimuksia.

Tasa-arvoasian neuvottelukunta vaatii, että translain kokonaisuudistuksessa poistetaan vaatimukset lisääntymiskyvyttömyydestä ja täysi-ikäisyydestä. Tällä hetkellä henkilöltä edellytetään lisääntymiskyvyttömyyttä, jotta hän voi vahvistaa juridisen sukupuolensa. Se loukkaa ihmisen oikeutta keholliseen koskemattomuuteen, perheeseen ja tasa-arvoon, eikä sillä ole sukupuolen korjaamisen näkökulmasta lääketieteellistä perustetta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin linjasi vuonna 2017 lisääntymiskyvyttömyyden vaatimisen ihmisoikeusloukkaukseksi.

Nykytilanteessa juridisen sukupuolimerkinnän korjaaminen edellyttää 18 vuoden ikää. Täysi-ikäisyysvaatimuksen poistaminen toisi lapselle mahdollisuuden muuttaa nimensä omaa sukupuoli-identiteettiä vastaavaksi. Oikea sukupuolimerkintä henkilöpapereissa helpottaa esimerkiksi asioimistilanteissa sekä koulutukseen ja työhön hakeutumisessa.

Kampanjan kuvat: Jessica Finnilä