TANEn historiaa

Suomeen tarvittiin tasa-arvoviranomainen

Valtioneuvosto asetti vuonna 1966 komitean selvittämään naisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Komitean tehtävänä oli kartoittaa naisten asemaa yhteiskunnassa ja laatia suunnitelmia ja esityksiä naisten aseman edistämiseksi.

Naisten asemaa selvittänyt komitea esitti valtioneuvostolle, että on perustettava pysyväluonteinen toimielin, joka toteuttaa sukupuolten tasa-arvoa edistäviä uudistuksia yhteistyössä viranomaisten, valtion ja kuntien laitosten, työmarkkinajärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa.

Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (TANE) perustettiin vuonna 1972 valtioneuvoston kanslian yhteyteen naisten ja miesten välisen yhteiskunnallisen tasa-arvon edistäjäksi ja tasa-arvoa edistävien uudistusten valmistelijaksi. TANE on pysyväluonteinen, parlamentaarinen neuvottelukunta, jolla on neuvoa antava rooli valtionhallinnossa.

Tasa-arvon edelläkävijä

Yksi TANEn työn lähtökohdista on ollut huomion kiinnittäminen sellaisiin sukupuolten tasa-arvoon liittyviin epäkohtiin, jotka eivät näytä kuuluvan millekään viranomaiselle. Historiansa aikana tasa-arvoasiain neuvottelukunta on toiminut edelläkävijänä sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Koko toiminnan ajan esillä ovat olleet mm. työn ja perheen yhteensovittaminen, naisiin kohdistuva väkivalta, miehet ja tasa-arvo sekä sukupuolentutkimuksen edistäminen.

TANE ajoi tasa-arvoa koskevan lainsäädännön voimaantuloa jo vuonna 1979. Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta tuli voimaan Suomessa vuonna 1987, jonka jälkeen TANE on ollut aktiivisesti mukana lain kehittämisessä. TANEn vuonna 1981 perustama tutkimusjaosto loi edellytykset suomalaisen naistutkimuksen syntymiselle ja kehittymiselle.

TANE on kiinnittänyt toiminnassaan paljon huomiota miehiin ja isyyteen TANE on mm. vaatinut perhe-eläkejärjestelmän tasa-arvoistamista, perheen sisäisen työnjaon uudistamista sekä äitiysloman muuttamista vanhempainvapaaksi, josta entistä suurempi osa myönnettäisiin isälle. Neuvottelukunta asetti ensimmäisen, maailmanlaajuisestikin harvinaisen miesjaoston vuonna 1988. Miesjaosto toimii edelleen neuvottelukunnan valmistelevana jaostona.

Vuonna 1990 TANE perusti väkivaltajaoston, joka nosti esiin naisiin kohdistuvan väkivallan ongelman Suomessa. Jaoston aloitteesta ja sen tukemana on syntynyt mm. rikosuhripäivystystoiminta, raiskaustukikeskus Tukinainen, Lyömätön linja lähisuhdeväkivallasta irti haluaville miehille sekä useita muita projekteja ja hankkeita.

Nykyisen TANEn sukupuoli, talous ja valta -jaosto jatkaa sekä tutkimusjaoston että väkivaltajaoston työtä, ja kiinnittää lisäksi huomiota esimerkiksi taloudellisen vallan ja koulutuksen tasa-arvon kysymyksiin.

Tasa-arvoviranomaiset Suomessa

Vuonna 1987 tasa-arvoasiain neuvottelukunta siirtyi valtioneuvoston kansliasta sosiaali- ja terveysministeriöön. Vuoden 1987 alussa, uuden tasa-arvolain voimaantulon myötä, ministeriöön perustettiin tasa-arvovaltuutetun toimisto, jonka yhteyteen TANEn sihteeristö siirtyi. Tasa-arvovaltuutettu keskittyi tasa-arvolain valvontaan, kun taas tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävänä oli tasa-arvopolitiikan suunnittelu ja kehittäminen.

Vuonna 2001 toteutetussa organisaatiouudistuksessa perustettiin tasa-arvoyksikkö, jonka tehtäväksi tuli hallituksen tasa-arvopolitiikan ja tasa-arvolainsäädännön valmisteleminen. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta ja tasa-arvovaltuutettu eriytettiin samassa uudistuksessa omiksi yksiköikseen. Tasa-arvovaltuutettu on lainvalvontaviranomainen, joka valvoo tasa-arvolain noudattamista. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tehtävänä on aloitteiden ja esitysten tekeminen sekä lausuntojen antaminen tasa-arvoon liittyvän lainsäädännön ja muiden toimenpiteiden kehittämiseksi.

Tasa-arvoasian neuvottelukunta (TANE) julkaisi yhdessä tasa-arvovaltuutetun kanssa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Tasa-arvo -lehteä vuoden 2010 loppuun saakka. Tasa-arvo-lehti sisälsi uusinta tietoa suomalaisesta tasa-arvopolitiikasta ja tasa-arvon kehittymisestä niin työelämässä kuin muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Lehden aiheita olivat muun muassa yhteiskunnallinen päätöksenteko, EU, työelämän tasa-arvokysymykset, sukupuoli ja maanpuolustus, naistutkimus, miesliike, sukupuolittunut väkivalta ja ihmiskauppa.

Lisätietoja:

  • Tasa-arvon tiennäyttäjä. Tavoitteita, tuloksia, tuokiokuvia. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 1972 - 1997. Naistutkimusraportteja 5/97.
  • Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miestyön historiaa 1988-2006. TANE -monisteita 7.
  • Feministinen aikamatka. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkimusjaosto 1981-2006. TANE -julkaisuja 9.
  • Holli Anne Maria, Rantala Marjo: Tasa-arvoviranomaisten institutionaalinen asema. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:54.